Oikein hyvää ja tunnelmallista joulua kaikille Toivon, Helgen, Sulon ja Veikon elämää seuraaville. :)
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Joulujuttuja
Joulunaikaan kuvataan kissoja joulukortteja varten ja yritetään paketoida lahjoja.
Oikein hyvää ja tunnelmallista joulua kaikille Toivon, Helgen, Sulon ja Veikon elämää seuraaville. :)
Oikein hyvää ja tunnelmallista joulua kaikille Toivon, Helgen, Sulon ja Veikon elämää seuraaville. :)
Tunnisteet:
burma,
burmankissa,
ilo,
joululahja,
ocicat,
talvi
maanantai 17. joulukuuta 2012
Talven riemu jatkuu...
Talvella ulkoilu on aina vaan kivaa! Tässä viime viikoilta kuvia, jotka puhukoot puolestaan.
Ulkona pihassa ja junaradanpohjalla vapaana kulkeminen on tietenkin ihan hirveän kivaa, mutta sitä voi harrastaa vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Talvella suurin osa ajasta kuluu sisällä, mutta onneksi silloinkin on kivaa tekemistä... Sisällä leikkimisen lisäksi ulos katselu voi olla tosi kivaa ja mielenkiintoista!
Ulkona pihassa ja junaradanpohjalla vapaana kulkeminen on tietenkin ihan hirveän kivaa, mutta sitä voi harrastaa vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Talvella suurin osa ajasta kuluu sisällä, mutta onneksi silloinkin on kivaa tekemistä... Sisällä leikkimisen lisäksi ulos katselu voi olla tosi kivaa ja mielenkiintoista!
perjantai 30. marraskuuta 2012
Talvi ja lunta!
Luulisi, että kunnon lumimyrsky on vihonviimeinen ilma, jossa kissa haluaa ulkoilla. Meillä ei, meillä nautitaan! Lunta on tullut niin paljon, että pihaan on saanut kolata polkuja kissojen juosta, ei ole vaaraa karkaamisesta. Vaikka tuulee ja tuiskuaa, niin Toivo, Helge ja Sulo muistavat hyvin, millaista on, kun saa juosta ulkona vapaana ja kavereitten kanssa kilpaa. Saa käydä terassin alla ja varaston alla katsomassa, olisiko myyriä ja hiiriä. Ei polulla oleva lumimäärä haittaa, eikä edes hurja tuuli ja tuisku juurikaan kissoja hidasta! Jihuuuuu!
Alku oli vähän varovainen...
Sulo lähti ihan heti lumelle, vaikka alkuun hiukan kommentoikin vallitsevaa säätä ja keliä.
Äkkiä pojat muistivat, mikä tässä talvella lumessa ulkoilussa on se juju.
Veikko tosin ei ensin ollenkaan uskaltanut mukaan. Se pysytteli terassilla, kun toiset juoksivat.
Vaikka Sulo alkuun näytti vähän oudoksuvan, niin sillä oli oikein erityisen kivaa!
Sulo tykkää kauhoa lunta ja menee hankeen tarpomaan. Sitä ei pieni lumimäärä haittaa. Onneksi se enimmäkseen pysyttelee kolatulla polulla, mitä nyt vähän piipahtaa umpihangessa.
Toivo innosti Helgenkin juoksuun.
Ja Sulo kauhoi ja loikki.
Toivolla oli vauhtia! Välillä meinasi mennä kissa jos toinenkin nurin, kun vähän liukastelivat lumisella polulla. Mutta hyvin kaikki pysyivät pystyssä, vaikka kaarteessa jalat välillä sutivatkin.
Helge, Toivo ja Sulo kävivät juoksemassa ensin kaksi kertaa, ja ennen ulkoilua piti käydä kolaamassa polut auki. Koko ajan tuli lisää lunta, ja tuuli oli kova. Luulin, että kaksi kertaa riittääkin, mutta Toivo vaatimalla vaati päästä vielä kerran ulos, kun siellä oli ollut niin kivaa! Kolmannella kerralla Veikkokin uskalsi lähteä turvalliselta terassilta.
Pyry oli välillä tosi sankka, ja tuuli pöllytti lunta vielä lisää.
Hiukan jännää on lumessa kulkeminen vielä kuitenkin...
Sulo lähti taas polulta hangen puolelle. Se kauhoi ja kahlasi. On suuri ilo katsoa, kuinka suuri ilo voi lumi kissalle olla.
Ja Veikkoa aina vaan vähän jännittää...
Vihdoin Veikkokin oivalsi, mikä idea tässä lumisessa ulkoilussa on. Ja kyllä Veikko juoksi! Se loikki ja säntäili ja juoksi ja nautti kuin vanha tekijä. Toivolle, Helgelle ja Sulolle tämä on jo tuttu juttu. Mutta tervetullut. Kiva kun tuli talvi!
Alku oli vähän varovainen...
Sulo lähti ihan heti lumelle, vaikka alkuun hiukan kommentoikin vallitsevaa säätä ja keliä.
Äkkiä pojat muistivat, mikä tässä talvella lumessa ulkoilussa on se juju.
Veikko tosin ei ensin ollenkaan uskaltanut mukaan. Se pysytteli terassilla, kun toiset juoksivat.
Vaikka Sulo alkuun näytti vähän oudoksuvan, niin sillä oli oikein erityisen kivaa!
Sulo tykkää kauhoa lunta ja menee hankeen tarpomaan. Sitä ei pieni lumimäärä haittaa. Onneksi se enimmäkseen pysyttelee kolatulla polulla, mitä nyt vähän piipahtaa umpihangessa.
Toivo innosti Helgenkin juoksuun.
Ja Sulo kauhoi ja loikki.
Toivolla oli vauhtia! Välillä meinasi mennä kissa jos toinenkin nurin, kun vähän liukastelivat lumisella polulla. Mutta hyvin kaikki pysyivät pystyssä, vaikka kaarteessa jalat välillä sutivatkin.
Helge, Toivo ja Sulo kävivät juoksemassa ensin kaksi kertaa, ja ennen ulkoilua piti käydä kolaamassa polut auki. Koko ajan tuli lisää lunta, ja tuuli oli kova. Luulin, että kaksi kertaa riittääkin, mutta Toivo vaatimalla vaati päästä vielä kerran ulos, kun siellä oli ollut niin kivaa! Kolmannella kerralla Veikkokin uskalsi lähteä turvalliselta terassilta.
Pyry oli välillä tosi sankka, ja tuuli pöllytti lunta vielä lisää.
Hiukan jännää on lumessa kulkeminen vielä kuitenkin...
Sulo lähti taas polulta hangen puolelle. Se kauhoi ja kahlasi. On suuri ilo katsoa, kuinka suuri ilo voi lumi kissalle olla.
Ja Veikkoa aina vaan vähän jännittää...
Vihdoin Veikkokin oivalsi, mikä idea tässä lumisessa ulkoilussa on. Ja kyllä Veikko juoksi! Se loikki ja säntäili ja juoksi ja nautti kuin vanha tekijä. Toivolle, Helgelle ja Sulolle tämä on jo tuttu juttu. Mutta tervetullut. Kiva kun tuli talvi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






































































