Kotatulilla

Viikonloppuna istuttiin kodassa vuosien tauon jälkeen. Kaikki kissat pääsivät mukaan. Helge ja Toivo joskus pieninä poikina Kallen kanssa täällä istuskelivat, mutta Sulo ja Veikko ovat käyneet kodassa vain piipahtamassa, eikä tulia ole sytytetty. Nyt kota oli siivottu, ja kotanuotio lämmitti.

Ulkona ikkunan takana on lintujen syöttöpaikka. Ihan lähellä ikkunan takana ruokailevia lintuja oli kiinnostavaa katsella.

Veikon viihtymistä hiukan arvuuttelin. Kaikki kissat ovat kuitenkin olleet mukana saunassa ja sisälläkin katselleet lasiluukkujen läpi elävää tulta. Keskellä nuotiona roihuava tuli ei ollutkaan kovin kummoinen juttu. Se lämmitti mukavasti.

Veikko metsästeli hyönteisiä, jotka lämpö oli herättänyt horroksesta.

…ja Topi nautti lämmöstä. Kaikilla oli oikein mukavaa.

Sulokin viihtyi hyvin.

Erinäisten taljojen tappaminen taitaa olla sinisten kissojen lempiharrastuksia. Rasmus aikoinaan tappoi lampaantaljoja, ja nyt Helgen piti päästä porontaljaa kurittamaan.

Toivon mielestä kodassa istuminen oli oikein erityisen mukavaa. Se kömpi syliin ja kehräsi ja kehräsi ja kehräsi, niin paljon se tästä nautti. Oli erilainen iltapäivä.

Veikko paistatteli tulen lämmössä tyytyväisenä. Mikäs siinä köllötellessä, kun hyvä, turvallinen iso ystävä vielä takana vartioi.

Pientä klapia polteltiin tunti pari, kunnes alkoi tulla hämärää. Kissojen kanssa kodassa istuskelu on mukavinta päivänvalossa, kun voi katsella ulos ikkunoista ja nähdä lintuja. Taisipa joku hiirulainenkin rapistella lattianraossa, kissojen reaktioista päätellen.

Tämä pitää pian uusia! Kissat tarvitsevat vähän vaihtelua elämäänsä. Nyt eletään niitä aikoja, kun ulkoilut jäävät aika vähiin, kun ilma on melko kylmä ja keli on surkea: maa on märkä ja kylmä. Viikonloppuna käytiin kuitenkin ulkonakin ihan kunnolla, kun oli tullut ihan vähän lunta. Kun sitten vielä kodassa istuttiin, niin sisälle tultua kuului takan päältä pian tyytyväisten, kivasta tekemisestä väsyneiden kissojen uninen tuhina.